Heb 10 | KSR | STEP | Kana qaa walaga iikanoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania hoŋa ii mende kolooroto, oyaŋboyaŋ asugiwaatiwaa uŋauŋaya iikaya ero. Anutuwaa Kana qaawaa kania kaeŋ ejiwaajoŋ ama ejemba Anutu mepeseewombaajoŋ jigo goranoŋ kambaŋ so umakejuti, iyoŋonoŋ mono letoma akadamugiawo koloowombaajoŋ amamaaŋkeju. Yoŋonoŋ kambaŋ tetegoya qaa nanduŋ kaleŋ meŋ kaŋ ama siimoloŋ ooŋooŋ iikayadeeŋ gbani so toroqeŋ ama laligogito, iikanoŋ mende sokono.

b5-7Ond 40.6-8

c11Eks 29.38

d12-13Ond 110.1

e16Jer 31.33

f17Jer 31.34

g22Lew 8.30; Eze 36.25

h27Ais 26.11

i28Dut 17.6; 19.15

j29Eks 24.8

k30Dut 32.35, 36

l37-38Hab 2.3-4

Hebrews 10

Indiŋ motooŋgo koomunoŋ ama aoro sokondaborota eja.

1 Kana qaa walaga iikanoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa kania hoŋa ii mende kolooroto, oyaŋboyaŋ asugiwaatiwaa uŋauŋaya iikaya ero. Anutuwaa Kana qaawaa kania kaeŋ ejiwaajoŋ ama ejemba Anutu mepeseewombaajoŋ jigo goranoŋ kambaŋ so umakejuti, iyoŋonoŋ mono letoma akadamugiawo koloowombaajoŋ amamaaŋkeju. Yoŋonoŋ kambaŋ tetegoya qaa nanduŋ kaleŋ meŋ kaŋ ama siimoloŋ ooŋooŋ iikayadeeŋ gbani so toroqeŋ ama laligogito, iikanoŋ mende sokono. 2 Iikanoŋ sokonagati eeŋ, siimoloŋ ooŋooŋ ii saanoŋ mesaowuyaga. Jigo goranoŋ Anutu waeya meŋ mepeseegiti, iyoŋonoŋ indiŋ motooŋgo hamo uŋugi soraaya koloodaborowuyagati eeŋ, iikaeŋ mono siŋgisoŋgogiaa gamuya ii mende toroqeŋ mobuyagato, ii toroqeŋ mogi. Kawaajoŋ oro kaleŋ ii toroqeŋ nanduŋgiaga amakegi.

3 Gbani so siimoloŋ ooŋ laligogiti, iikanoŋ mono toroqeŋ siŋgisoŋgogiaa gamuya ii jeŋ gbiliŋ oŋono laligogi. 4 Bulmakao ejia ano meme yoŋoo sagianoŋ mono siŋgisoŋgo koma konjoratiwaatiwaajoŋ amamaaŋkeja. Ii batogogito, osiŋ laligoŋ kougi.

5 Kawaajoŋ Kraistnoŋ namonoŋ kamaaŋ asugiroti, kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ jero,

“Anutu, giinoŋ nanduŋ kalembaajoŋ ano siimoloŋ oowutiwaajoŋ mende koposoŋgoŋ laligonato, namonoŋ laaligowaa selia ii mozozoŋgoŋ nona.
6 Siimoloŋ ooŋ siŋgisoŋgogiaajoŋ ama nanduŋ kaleŋa kaleŋa ama laligogiti, ii iima kawaajoŋ mende aisooŋ laligona.
7 Kambaŋ iikanoŋ kokaeŋ ijowe, ‘Anutu, moba, niinoŋ koi kajeŋ.
Noo kanana ii papia liipiŋa iikanoŋ oogita eja. Iikawaa so mono goo uusiiŋgaa so ama meŋ laligomaŋa.’”
8 Wala kokaeŋ jero, “Nanduŋ kaleŋ ama siimoloŋ ooŋ siŋgisoŋgogianoŋ solaŋaniwaatiwaajoŋ iwoi kania kania ama laligogiti, iikawaajoŋ mono siiŋganoŋ mende kolooro moma laligona. Ii iima kawaajoŋ mende aisooŋ laligona.” Iwoi ii Kana qaa walagaa so toroqeŋ amakejuto, ii kileŋ kaeŋ jero. 9 Kawaa gematanoŋ qaa kokaeŋ jero, “Anutu moba, niinoŋ mono koi kaŋ goo uusiiŋgaa so ama meŋ laligomaŋa.” Kaeŋ jeŋ Anutu waeya meŋ mepeseewombaa kania mutuya ii qewagoŋ kana gbilia kuuro. 10 Anutuwaa uusiiŋanoŋ nemuŋ koma muro selianoŋ siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa aŋgi tegorotiwaajoŋ mono tak kotoŋ nonono soraaya koloodaboroniŋ. Indiŋ motooŋgowaa so selia qeleenoti, iikanoŋ mono kambaŋ so sokoma eŋ ubaa.

11 Kambaŋa kambaŋa jigo gawoŋ galeŋ kuuya yoŋonoŋ nama jigo gawoŋgia meŋkeju. Suulaŋ siimoloŋ iikayadeeŋ ooŋgo ooŋ amakejuto, iikanoŋ siŋgisoŋgogia koma konjoratiwombaajoŋ amamaaŋkeju. 12 Iikanoŋ amamaaŋkejuto, Siwewaa jigo gawoŋ galeŋ waŋa Jiisasnoŋ mono indiŋ motooŋgowaa so siŋgisoŋgowaajoŋ ama selia qeleeno kambaŋ tetegoya qaa sokoma eŋ ubaa. Namonoŋ siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa nama mugi Siwe jigonoŋ uma Anutuwaa boro dindiŋanoŋ raja. 13 Iikanoŋ rama kambaŋ batuya kokanoŋ Anutunoŋ tuarenjeŋuruta riitano kamaaŋ uŋuro Kraist kaniaa doya ^{▼▼Kereuruta meŋ kamaaŋ oŋoma haamo ama gamu qeŋ oŋombombaajoŋ kanagianoŋ riiwagoŋ qagianoŋ do kaaŋa rilanjiŋ laligogi. Juuda yoŋoo kanagia kiaŋ.} koloogi otokoriaŋ maabombaajoŋ mamboma laligoja. 14 Indiŋ motooŋgowaa so koomunoŋ ama aoro siimoloŋ ooŋooŋ kaaŋa ama mugi iikanoŋ sokondabororo saanoŋ ejemba tak kotoŋ nonono soraaya koloowombaa so koloojoŋ. Kaeŋ saanoŋ meŋ letoma nonono akadamunana kuuya mokolooŋ kambaŋ tetegoya qaa iikaaŋa laligoŋ uboŋa.

15 Uŋa Toroyanoŋ kaaŋagadeeŋ qaa ii naŋgoŋ jero mojoŋ. Wala qaa kokaeŋ jerota eja:

16 “Poŋ niinoŋ kokaeŋ jejeŋ: Kambaŋ tosianoŋ tegoro iikanoŋ mono soomoŋgo areŋ gbilia yoŋowo amaŋati, ii kokaeŋ: Niinoŋ Kana qaana kuuya ii uu konoŋgianoŋ ama momogianoŋ tere kaaŋa oomaŋa.”
17 Kaeŋ jeŋ kokaeŋ toroqero, “Niinoŋ yoŋoo siŋgisoŋgogia ano nanamemeŋgia jeulalaŋa aŋgiti, iikawaajoŋ duduuŋ ii mende toroqeŋ romoŋgoŋ laligomaŋa.” 18 Qaa iikawaa so hoŋa kolooro Anutunoŋ siŋgisoŋgonana mesaoro qaanananoŋ tegorotiwaajoŋ siŋgisoŋgonanaajoŋ siimoloŋ oowombaa so mende kolooja. Kiaŋ. ^{b
,} ^{c
,} ^{d
,} ^{e
,} ^f

Anutuwo kaparaŋ koma laligowombaajoŋ nonoono.

19 Kawaajoŋ uumeleeŋ alaurunana, Jiisaswaa sayanoŋ soŋgbama nonono mono saanoŋ Anutuwaa jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uboŋa. Kaeŋ moma laariŋ kotiiŋ uuwoi mende amakejoŋ. 20 Jiisasnoŋ kana kekeŋaa kana gbilia meleuro aŋo laaligo kotigaa kania kolooŋ nononja. Kana ii iyaŋaa selia qeleema iikaaŋa kanoŋ meleurota eja. Kana ii riiŋ Anutuwaa jigoyaa opo sopaya kotoŋ jigo uuta kowoga totooŋ iikanoŋ uboŋa. Jiisaswaa selianoŋ nemuŋ koma nonono opo sopaya ii saanoŋ kotowoŋa. 21 Jiisasnoŋ jigo gawoŋ galeŋ uuta kolooŋ nonomakeja. Iinoŋ Anutuwaanoŋ kanageso kuuya galeŋ koma nonoma laligoja.

22 Kaaŋa laligojiwaajoŋ anana mono gbiŋgbaoŋ mesaoŋ uuwoi kuuya yakariŋ pondaŋgadeeŋ momalaari qaganoŋ nama Anutuwaa kosianoŋ kema qama kooliŋ laligowoŋa. Sayanoŋ qeesaaro nonomoriŋ uutilotiloonana soŋgbano soraaya kolooŋ laligowoŋa. Uunananoŋ mende toroqeŋ jeŋ nonono mono awasaŋkaka laligowoŋa. Apu taaŋa ariniŋ meŋ taaliŋ nonono iikaaŋa mono Anutuwo qokotaaŋ laligowoŋa. 23 Anutunoŋ oyaŋboyaŋ koloowombaa qaa somoŋgoŋ nononoti, iinoŋ mono qaaya pondaŋ otaaŋ ananawo nanja. Kaeŋ nanjiwaajoŋ ama iikaaŋa koloowombaajoŋ mamboma jejeromoŋromoŋ ama jokolooŋkeboŋa. Iikanoŋ mono koŋgbara mesaoŋ zeŋ nama kotiiŋ laligowoŋa. 24 Uujopa ano nanamemeŋ awaa ambombaajoŋ mono uukuukuu meŋ naŋgoŋ aoŋ laligowoŋa. Kaaŋa laligowombaajoŋ mono pondaŋ galeŋ meŋ aoŋ laligowoŋa. 25 Tosianoŋ iyaŋgiaa uumeleeŋ kanagesowaa ajoajoroogia mesaoŋkejuti, anana mono sili iikawaa so mende ama laligowoŋa. Kaeŋ qaagoto, Poŋ kawaatiwaa aiweseya iima kambaŋanoŋ dodowiji iikaaŋ mojoŋi, iikawaa so mono kaparaŋ koma kotiiŋ uukuukuu meŋ aoŋ laligowoŋa.

26 Buŋa qaa hoŋa momago ananaa aiŋnoŋ siŋgisoŋgo laŋ amboŋati eeŋ, siŋgisoŋgonana iikawaajoŋ mono nanduŋ jiwowoŋ moŋ ambombaajoŋ amamaawoŋa. Siimoloŋ ooŋooŋ moŋ ii mende ilaaŋ nonombaa. 27 Ii mende ilaaŋ nonombaato, Anutunoŋ qaanana ii jeŋ tegoŋ iroŋa meleeno qanananoŋ ubaatiwaajoŋ mamboma jenenana ororo keenana moma laligowoŋa. Anutunoŋ tuarenjeŋuruta gere gagirinoŋ oŋoowaati, iikawaa usuŋa kayadeeŋ koloowaatiwaajoŋ mono mamboma laligowoŋa. 28 Moŋnoŋ Mooseswaa Kana qaa gema qeji, ii mono qaa jakeyanoŋ ooŋgi woi karoonoŋ qaaya naŋgoŋ jegi qaayawo koloowaati eeŋ, ii mono mende kiaŋkomuŋ mugi koomuwaa buŋa koloowaa.

29 Kaeŋ koloowaato, ejemba moŋ kokaaŋa iwaa qaayaajoŋ mono nomaeŋ romoŋgoju? Moŋnoŋ Anutuwaa Meriaa qaaya kanianoŋ rikotaaŋ giliŋkeja. Soomoŋgo areŋ gbiliaa sayanoŋ tak kotoŋ muro soraaya kolooroto, sa ii iwoi omaya kaaŋa meŋ kamaaŋ amakeja ano kaleŋmoriaŋ Toya Uŋa Toroya ii mepaegoŋ muŋkeja. Moŋnoŋ kaaŋa kolooro Anutunoŋ qaaya gosiŋ iroŋa dawiwaa so muro sokonaga? Kana qaa qotogoŋ koomuwaa buŋa koloowombaa so koloojonto, Anutunoŋ ejemba kaaŋaa iroŋa ii mono gere gagiriawo kuuŋ muro qaganoŋ uro siimbobolo honombonoŋa mende moma laligowaa. Naa siimbobolonoŋ sokoma munaga? Iwaa kaniaajoŋ mono nomaeŋ romoŋgoju?

30 Qaa moŋ kokaeŋ eja, “Jena jewe, nuna guwe, ana ambe ii noo gawoŋga. Niinoŋ mono ejemba qaagiaa iroŋa meleemaŋa.” Toroqeŋ qaa moŋ kokaeŋ jerota eja, “Poŋnoŋ kanagesouruta oŋoo qaagia gosiŋ jeŋ tegowaa.” Moŋ moronoŋ kaeŋ jeroti, nononoŋ ii moma mujoŋ. 31 Anutu laaligo Toyaa jaanoŋ nama kamaaŋ nunuro boria-noŋ nunuwaati, iikanoŋ mono kanjaŋawo totooŋ koloowaa. Kiaŋ.

32 Looriwubotiwaajoŋ kokaeŋ jejeŋ: Anutuwaa asasaganoŋ karo buŋa qeŋ aoŋ asarigiti, mono kambaŋ mutuya ii romoŋgoŋ laligowu. Kambaŋ iikanoŋ momalaariwaa manja qeŋ siimbobolo mamaga mokolooŋ ii kileŋ aoŋ oroŋ nuuguna guuguwe ama nama kotiigi. Ii mende duduuwu. 33 Kambaŋ tosaaŋanoŋ gamu qeŋ oŋoŋgi koŋajiliŋ mogi qenjaaronoŋ iŋiigigiiŋ laligogi. Kambaŋ tosaaŋanoŋ alaurugia tani kaaŋagadeeŋ ama oŋoŋgi yoŋoo kooroŋgianoŋ naŋgi. 34 Tosaaŋa kapuare mirinoŋ oŋooŋgi ragiti, mono ii iŋiima siimbobologia motooŋ moma laligogi. Esuhinagia kisiyaeŋ qeŋ kopepereeŋ megiti, ii mono korisoro qaganoŋ moma aŋgoŋ koma laligogi. Siwewaa tiwomaleku qaita moŋ mende aliwaati, ii eŋ oŋonjiwaajoŋ moma iikawaajoŋ uluŋkoleŋ moma laligogi.

35 Kawaajoŋ awasaŋkakagia mono kambaŋ kokaamba mende giliŋ mesaowu. Ii mende mesaogi Anutunoŋ mono iikawaa tawaya somata oŋombaa. 36 Anutunoŋ iwoi oŋombaatiwaa qaa somoŋgorota eji, oŋonoŋ ii buŋa qeŋ aowutiwaajoŋ nanju. Kawaajoŋ Anutuwaa uusiiŋa otaaŋ lombo moma mokosiŋgoŋ kaparaŋ koma laligowuti eeŋ, Siwewaa buŋaya iikanoŋ mono oŋoo buŋa koloowaa. 37 Kokaembaajoŋ mono nama kotiiŋ laligowu: Kambaŋ torodaamoŋ iikayadeeŋ mono toroqeŋ mamboniŋ

“Mombo kawaati, iinoŋ mono kaŋ kuuwaa. Kambaŋa mende qeŋ koriro ubaato, kambaŋaa so tororo kawaa.
38 Tororo kawaato, noo alananoŋ nanamemeŋ dindiŋa otaaŋkeji, iwaa momalaarianoŋ mono nemuŋ koma muro kotiiŋ laligoŋ ubaa. Mombo eleema momalaaria mesaowaati eeŋ, ii mende sokono uunanoŋ iwaajoŋ mende aisoowaa.”
39 Qaa kaeŋ ejato, nononoŋ ejemba uugia mombo eleema momalaarigia mesaoŋ gere siawaa buŋa koloowuti, iyoŋoo tuuŋgianoŋ mende nanjoŋ. Kaeŋ qaagoto, momalaarinana ii mono galeŋ koniŋ Anutunoŋ hamo qeŋ nonono laligoŋ Siwe gomanoŋ uboŋatiwaa so koloojoŋ. Kiaŋ. ^{g
,} ^{h
,} ^{i
,} ^{j
,} ^{k
,} ^l